Pienet poikakultani täyttivät eilen sunnuntaina 8 viikkoa ja ovat hyväsyömäisinä, reippaina nuorinamiehinä valmiita muuttamaan uusiin koteihinsa. Mihin tämä aika menee - saan taas kaivella Nessupaketin esiin, luopuminen silmäteristä kun on aina yhtä haikeaa...

Leevi (G. Tender Feeling) lensi ensimmäisenä pesästä toissapäivänä lauantaina. Kaikkea hyvää suloiselle vauhtiveikolle uudessa kodissaan Laukaassa Paanasen perheen hyvässä hoidossa & Giggling Fly High "Lakun" pikkuveljenä!

Seuraavana lähtövuorossa ovat G. Temple of Love "Taisto" ja G. True To You "Nemo", joiden muuttopäivä osuu tulevalle torstaille. Vauhtimato G. The King of Hearts "Ludvig" jää iloksemme vielä viikonloppuun saakka! Onneksi ei tarvitse päästää kaikista irti kerralla, vaan lähdöt tapahtuvat portaittain...

Pojat kävivät viime maanantaina eläinlääkärintarkastuksessa ja kaikki todettiin terveiksi ja reippaiksi! Pojat saivat erityiskehuja rohkeasta luonteestaan - nämä kun eivät osaa pelätä missään, mitään eikä ketään :). Kaikki näköpiiriin tulevat ihmiset käydään moikkaamassa häntä vipattaen ja hypitään iloisesti vasten. Kohteen kyykistyttyä pentujen tasolle ne koittavat pomppia kohti kasvoja ja heittelevät "lentosuukkoja".

Viikonlopun vietimme taas vanhempieni luona maalla ja pojat reissasivat jälleen varsin mallikkaasti kevythäkissään takapenkillä. Kurussa on iso piha, missä pojilla oli tilaa juoksennella ja leikkiä mielinmäärin. Kävimme myös ihmettelemässä metsäisempää maastoa, mistä jäljellä oleva poikakolmikko löysi toinen toistaan hienompia aarteita, kuten käpyjä, keppejä ja lehtiä. Aarteen löydyttyä pinkaistiin vähin äänin porkkanahäntä pystyssä hieman etäämmälle tarkastelemaan mitä "haaviin" jäi niin, ettei kukaan muu näkisi supersalaista, vertaansa vailla olevaa löytöä ja koittaisi kenties varastaa sitä.

Tässä kuva, joka kertoo kuluneesta viikosta enemmän kuin tuhat sanaa...

Leikki siis maittaa edelleen ja vauhti on hurjaa!

Ulkona näpätyt 8 vk-kasvokuvat pojista; lisää kuvia löytyy T-pentueen kuva-albumista:

G. True To You, Nemo

G. The King of Hearts, Ludvig

G. Temple of Love, Taisto

Tässä G. Tender Feeling "Leevi" on lähdössä uuteen kotiinsa, isoveikka Laku nuuskuttelee uutta perheenjäsentä.

Kuluva viikko on pojilla mennyt höntsäillessä milloin sisällä ja milloin ulkona. Sanomattakin on selvää, että vauhtia on tullut taas lisää ja muutenkin poikien hoksottimet ovat kehittyneet niin, että ne osaavat jo bongata niille heitettävät lelut ja jahtaavat hienosti palloja ja niiden nokan edessä vedettäviä leluja. Pojat ovat hurmanneet myös naapuruston ja ulkona ollessamme ohikulkijat pysähtyvät ihmettelemään söpöjä karvaturreja, jotka juoksevat hippulat vinkuen moikkaamaan uusia tuttavuuksia.

Pojista on vähitellen tullut myös melko vaateliaita ja jos esim. viikonloppuaamuna kasvattajan yöunet tuppaavat venyä poikien mielestä liian pitkään, on aika aloittaa senpäiväinen mekkala, että ei auta kuin nousta vapauttamaan pojat pentuaitauksestaan, etteivät naapurit tule seinän läpi ;) Minut jaksaa aina yllättää se, miten kova ääni pienistä pennuista voikaan lähteä!!

Perjantaina teimme jälleen automatkan, tällä kertaa Virroille vajaan 100 km päähän, jossa yövyimme yhden yön Samulin vanhempien omakotitalolla. Matka sujui taas varsin mallikkaasti poikien vedellessä hirsiä kevythäkissään.

Tänään on jälleen luvassa matokuuri, mikä onkin viimeinen lapsuudenkodissa annettava loishäätö. Pojat ovat kuluneen viikon aikana totutelleet myös pentupantaan, jotka tarvitsi löyhdyttää ihan äärimmilleen, että ne mahtuivat pojille. Ne voivat siis jäädä pieniksi jo ennen uusiin koteihin lähtöä... Pojat ovat olleet ruoka-aikaan kotona ja oikeita "sikaniskoja" kaikki ;)

Vierotus on paraikaa hyvässä vauhdissa ja Luna on moikannut & imettänyt poikiaan enää pari kertaa päivässä, jotta maidontuotantokin saataisiin loppumaan vähitellen. Yöt pojat ovat jo olleet ilman mammaa ja eivät ole olleet asiasta moksiskaan - Lunalla sen sijaan tuntuu olevan hieman vierotusoireita jälkikasvustaan.

Edessä on viimeinen viikko, jolloin kaikki pojat ovat vielä yhdessä - viikon kuluttua sunnuntaina pojat täyttävät 8 vk ja yksi nuorukaisista haetaan jo heti silloin uuteen kotiinsa. Nyt on itsekin jo alettava sopeutua siihen, että talomme tulee pian hiljenemään... Haikea ajatus, mutta lohtuna on kuitenkin se, että kaikille pojille on luvassa aivan ihanat ja rakastavat kodit.

Tässä kasvokuvat ja muutama video touhupettereistä... Lisää uusia kuvia löytyy poikien kuva-albumista.

G. True To You

G. The King of Hearts

G. Temple of Love

G. Tender Feeling

VIDEOITA:

KESÄ ON TULLUT! Pikkupojat ovat saaneet nauttia ulkoilusta aidatulla takapihallamme täysin siemauksin ja kukkapenkit alkavat olla kitkettyinä niin rikka- kuin kaikista muistakin kasveista ;). Rakensin pojille myös varjoon tarhan, jossa ne voivat viettää turvallisesti aikaa myös silloin, kun en ole itse ulkosalla katsomassa niiden perään. Kaikkien poikien tulevat kodit ovat käyneet palluttelemassa pikkuiset ja lisäksi olemme saaneet muitakin vieraita, mikä onkin tärkeää, jotta pennut sosiaalistuvat ja tottuvat muihinkin kuin minuun ja Samuliin. Eivätpä nuo paljoa osaa ujostella, vaan kiipeävät suoraan syliin tai säntäävät analysoimaan kohdetta pieniä piikkihampaitaan apunakäyttäen tai kielellä lipoen. Leikit käyvät aina vain villimmiksi ja pojat treenaavat vaanimista, hyökkäysloikkia ja oikeaoppisia painiotteita kuin sudenpennut konsanaan!

Ruoka maistuu kaiffareille aina vain suuremmalla halulla ja tänään siirryttiin syömään jo kukin omasta kupistaan, kun tähän saakka ollaan popsittu yhdessä pentutarjottimelta.

Varasin pojille ajan eläinlääkärintarkastukseen ensi viikon maanantaille (24. pvä). Poikien rekisteripaperit saapuivat tänään postissa ja pentue löytyy myös Koiranetistä.

Tässä muutama video poikien puuhista - uusia ulkoilukuvia on lisätty T-pentueen kuva-albumiin.

Pikku-ukot ovat kuluneen viikon aikana kehittyneet silmissä! Vauhtia on tullut aimolataus lisää ja pieniä naskalihampaita kokeillaan joka paikkaan. Pienet porkkanahännät heiluvat kuin ropellit nelikon ottaessa kosketusta uusiin ihmisiin ja toisiin koiriimme. Leikit ovat muuttuneet aina vain rajummiksi ja jokainen saa aina välillä tuta veljen terävät piikkihampaat milloin niskanahassaan, hännässään tai korvanlehdessään. Äitiä ja hoitajaa ei päästetä sen helpommalla, vaan saamme Lunan kanssa myös oman osamme pienten piraijoiden hammastelusta. Pennuilla on kova yritys suoriutua jo monimutkaisista juoksu- ja hyppytempuista, mutta pienet töppöjalat eivät vielä ole ihan samalla aallolla aivojen kanssa ja usein hurjaksi aiottu tiikerihyppy päättyy epätoivotulla tavalla kyljelleen mätkähdykseen tai muuhun noloon epäonnistumiseen.

Hieman "epämieluisiakin" kokemuksiakin on matkaan mahtunut poikien saatua mikrosirut niskaansa. Hieman se pentuja aina itkettää, mutta onneksi kurja nipistys unohtuu pian ja meno jatkuu entiseen malliin. Matolääkettäkin maisteltiin taas eilen sunnuntaina, kun mittariin tuli jo 5 viikkoa.

Viime perjantaina pojat pakkasivat lomani kunniaksi kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtivät kanssani matkalle "mummolaan" Kuruun n. 130 km päähän kotoa. Ennen automatkaa pojat höntsäilivät itsensä väsyksiin ja koko automatka nukuttiin tyytyväisinä kevytboksissa auton takapenkillä. Perillä päästiin heti tepastelemaan nurmikolle sään ollessa mukavan lämmin ja kuiva; sen jälkeen kelit eivät olekaan suosineet ja on pitänyt tyytyä touhuamaan sisällä. Pojat olivat "vaarin ja mummun" hoidossa lauantaipäivän minun suunnatessa Lohjalle cavalierien erikoisnäyttelyyn.

Pojat ovat edelleen kovia syömämiehiä - nyt popsitaan jo pelkkää turvotettua nappulaa pentutarjottimelta. Ruokailuun on saatu jo sen verran tolkkua, että enää ei tarvitse sukeltaa vatsalleen ruuan joukkoon vaan homma hoituu tyylikkäästi jaloillaan. Tepastella lautasella sen sijaan vielä pitää aina siinä vaiheessa, kun kilpailu viimeisistä ruuanmuruista käynnistyy.

Tässä kuvat 5-viikkoisista nappinenistä; muutama otos lisää löytyy T-poikien omasta kuva-albumista:

G. True To You

G. The King of Hearts

G. Temple of Love

G. Tender Feeling

Viime viikon blogipäivityksessä lupailin kertoilla tällä kertaa pentujen ensikosketuksesta "oikeaan ruokaan". Pentujen päivän menu sisälsi ekan kerran pienen pallosen raakaa jauhelihaa kuluvan viikon maanantaina ja nyt herraset lussuttavat lihansa jo varsin tyylikkäästi pieneltä lautaseltaan. Ennen ruuan syömistä sitä pitää toki tarkastella ja tunnustella tarkemmin, mikä onnistuu parhaiten sukeltamalla pää edellä lautaselle. Myös tepastelu ruokalautasella kuuluu ruokailurituaaleihin. Tämän perusteellisen elintarvikevalvonnan seurauksena pojat ovat korviaan myöten jauhelihan rasvassa ja asiaa ei ainakaan helpota se, että ruokailun päätteeksi suu siivotaan lähimmän veljen niskaan... Pian pojat pääsevätkin siis myös ekaan kylpyyn :). Tänään jauhiksen sekaan piilotettiin ekan kerran myös hitunen pehmeäksi turvotettua pentutäysravintoa, joka meni hienosti alas siinä sivussa. Luna-mamman maitoa hörpitään edelleen useita kertoja päivässä ja Luna huolehtiikin itse poikiensa maitotarjoilusta hakeutumalla säännöllisesti pentuaitaukseen juottamaan lapsukaisiaan.

Pojat muuttivat alkuviikosta väljempiin tiloihin isoon pentuaitaukseen, jossa on tilaa tepsuttaa ja jonka läpi voi seurata kotimme tapahtumia. Pojat ovat viettäneet jo paljon aikaa aitauksensa ulkopuolella ja aloittaneet tutustumisen muihin koiriimme Lunan tarkassa valvonnassa.

Pentujen valloittavat luonteet ovat jo pääsemässä esiin ja pienet porkkanahännät ovat alkaneet vipattaa villisti. Kaikki pojat liikkuvat rohkeasti ja ketään ei tarvitse ottaa "erityiskäsittelyyn" ujouden vuoksi. Kun ihminen istuutuu lattialle, pojat ovat kiinnostuneita kiipeämään syliin ja maistamaan housunlahjetta, varpaita tai sormia. Pojat ovat saaneet suuhunsa myös "aseet" pienten tirrihampaiden puskettua läpi ikenien alta. Äänirepertuaari on kasvanut ja voimistunut; nyt osataan jo haukkumisen ja murinan lisäksi ulvoa hellyttävästi :). Leikin alkeitakin on harjoiteltu ja opeteltu tukistamaan kaveria niskanahasta.

Ruokahetki sunnuntai-iltana:

Jauheliha-täysravinto-piimä -puuro maistuu lautaselta

Jälkiruuaksi otetaan vielä maitohörpyt :)

 4-viikkoisposeerauskuvat herrasmiehistä:

G. True To You

G. The King Of Hearts

G. Temple Of Love

G. Tender Feeling

Kolmas viikko on pentujen elämässä ollut todellinen murroskausi. Viikko sitten auenneet silmät ovat jo alkaneet hahmottaa asioita ja pienet korvat pistävät tarkkaan merkille ympäriltä kuuluvat äänet. Pienet veijarit ääntelevät myös monipuolisesti milloin muristen, milloin haukkuen niin uskottavasti kuin pieni 3-viikkoinen koiranpentu vain voi. Sylissä nuuskutellaan innokkaasti kasvoja ja kaikki eivät tyydy pelkkään haisteluun vaan kohdetta pitää myös maistella. Kaikki neljä poikaa ovat viikon aikana saaneet myös vantterat jalat alleen ja vaappuvat hurjaa vauhtia pentulaatikkoa ympäri. Tänään hainkin varastosta jo pentuaitauksen valmiiksi, sillä muutto aitaukseen lienee edessä ennen viikonloppua, jotta pojat saavat lisää liikkumatilaa harjoittaa lihaksiaan ja motorisia taitojaan. Luna hoitaa poikia edelleen tunnollisesti; mammakoira tosin malttaa viettää aikaa myös jo pentulaatikon ulkopuolella ja syöksyy paikalle, kun laatikosta alkaa kuulua vaativaa kaakatusta nälän kurniessa jälkikasvun vatsoissa. Eilen sunnuntaina pentujen täytettyä 3 vk ne saivat ensimmäisen matolääkeannoksen, joka maiskuteltiin reippaasti alas ja päälle mentiin ottamaan huikka herkullista maitoa. Kaikki pojat painavat jo yli kilon; pian onkin aika helpottaa Lunan imetysurakkaa tarjoamalla pojille ekat maistiaiset raakaa jauhelihaa. Tästä makuelämyksestä luultavasti lisää viikon kuluttua ;-p

Tässä poseerauskuvat 3-viikoisista - lisää kuvia löytyy T-pentueen kuva-albumista.

G. True To You

G. The King Of Hearts

G. Temple Of Love

G. Tender Feeling

Poikakööri, vas. The King, Temple, Tender & True.

Pentujen ulkonäössä on tapahtunut merkittävä muutos kuluneiden kolmen vuorokauden aikana: kaikkien poikien silmät ovat avautuneet! Kahdella pennulla söpöt nappisilmät ovat jo ihan apposellaan, kun taas parilla silmien ulkonurkat ovat vielä aavistuksen kiinni. Pojat ovat kasvaneet kovasti Luna-äidin tunnollisessa hoidossa ja ruokinnassa; ukkelit ovat kuin tiiliskiviä - kiinteitä ja vahvoja pötköjä. Jalkavoimat ovat pennuilla lisääntyneet kovasti ja ne sukkuloivat hurjaa vauhtia ryömintävaihteella pitkin laatikkoa. Erityisesti mamman tulo laatikkoon maidontuoksuineen saa kaaoksen aikaan. Pentulaatikon turvarimoista luovuttiin tänään ja saatiin miekkosille jo hieman lisää tilaa.

Tässä poikien painot 2 viikon iässä:

1. G. True To You, 733 g (syntymäpaino 270 g)
2. G. The King Of Hearts, 770 g (syntymäpaino 263 g)
3. G. Temple Of Love, 758 g (syntymäpaino 246 g)
4. G. Tender Feeling, 786 g (syntymäpaino 239 g)

Muutama kuva pienistä miehenaluista 2 viikon iässä:

Äiti alkaa näyttää jo pieneltä poikanelikkonsa vierellä.

G. True To You

G. The King Of Hearts

G. Temple Of Love

G. Tender Feeling

Aika rientää ja ensimmäinen viikko pienten poikalasten elämässä on takana päin. Päivät ovat kuluneet pikkupentumaiseen tapaan syöden sekä nukkuen äidin lämpöisessä kainalossa. Koiranelämän arkisiin askareisiinkin on jo tutustuttu kynsienleikkuun muodossa, joka sujui varsin mallikkaasti, kun operaatio ajoitettiin hetkeen, jolloin poikain masut olivat maitoa täynnä ja uni oli tulossa silmään. Pojat ovat nostaneet hienosti painojaan ja pentueen pienimpänä syntynyt veijari on jo tuplannut syntymäpainonsa. Nenut ovat alkaneet kaikilla pigmentoitua ja huuliinkin on tullut jo hieman "mustaa huulipunaa" :).

Tässä muutama kuva 1-viikoisista - kaikki kuvat pienistä mönkijäisistä löytyy T-pentueen kuva-albumista.

T-pojat 7 vrk

G. True To You

G. The King Of Hearts

G. Temple Of Love

G. Tender Feeling.

Pienille miehille tuli tänään mittariin 2 vrk ja nappasin vauhtimadoista ekat 'yksityiskuvat'. Se oli hieman haastava projekti mallien pyöriessä vinhaa vauhtia 360 astetta ensin toiseen ja sitten toiseen ja taas toiseen suuntaan... Poikien painot ovat lähteneet nousuun ja koko konkkaronkka on varsin hiljainen ja tyytyväinen Luna-emon hyvässä hoidossa. Omaksi tehtäväkseni onkin jäänyt laskea lapset aamuin-illoin ja huolehtia kullanmurujen pentulaatikon siisteydestä. Eilen illalla sain vielä pohdiskeltua viralliset nimetkin sälleille; hempeät nimet voit lukea kunkin pojan yksilökuvan alta:

Poika 1. Giggling True To You

Poika 2. Giggling The King Of Hearts

Poika 3. Giggling Temple Of Love

Poika 4. Giggling Tender Feeling

Eilen sunnuntaina klo 18 alkoi tapahtua. Aamulla lämpönsä alle 37 pudottanut, koko päivän pientä läähättelyä pitänyt ja pentulaatikkoaan myllännyt Luna päästi korviavihlaisevan kiljaisun ja tiesin, että nyt se alkaa - synnytys! Tästä kolmen tunnin kuluttua klo 21 asiat olivat edenneet jo niin pitkälle, että ensimmäinen spottipäinen blenheim-poikanen oli saatettu maailmaan! Helppoa se ei ollut; pojan koko oli siinä ja siinä, etteikö olisi ollut liian suuri Lunalle ja ilman kalvoja tulleena se kulki muutenkin huonosti synnytyskanavan läpi. Toinen poika oli lähes yhtä hankala kuin ensimmäinen, mutta sinnikkäällä työskentelyllä ja erityisesti Lunan kovalla panostuksella saimme seuraavankin pojan autettua maailmaan. Kolmas pentu syntyikin pussissaan ja tuli hienosti muutamilla pitkillä työnnöillä ulos neljännen limuuteltua vähintään yhtä helposti peppu edellä maailmaan. Siinä ne sitten olivat - kaksi kuukautta kirjaimellisesti ja sitäkin pidempään teoriassa odotetut pienet punanenät. Poikain strategiset mitat ja syntymäajat olivat seuraavat:

1. Syntymäaika klo 21 - paino 270 g
2. Syntymäaika klo 22.15 - paino 263 g
3. Syntymäaika klo 23 - paino 246 g
4. Syntymäaika klo 23.50 - paino 239 g

Poikien tulevat viralliset nimet ovat vielä mietintämyssyssä ja siihen saakka lapsiparkojen nimet muodostuvat numeroista 1.-4. syntymäjärkän mukaan.

Lunan äidinvaistot heräsivät välittömästi ensimmäisen pienokaisen synnyttyä ja pentujen hoitaminen on sujunut tottuneesti lunamaiseen tapaan - säntillisesti ja suojelevasti. Muilla koirilla ei ole nyt mitään asiaa edes pentuhuoneen koiraportin taakse ja aita onkin peitetty peitteellä, ettei Luna stressaannu uteliaista tarkkailijoista.

Pienet miehet ovat syöneet reippaasti ja tuntuvat tyytyväisiltä. Tässä muutama kuva alle vuorokauden ikäisestä pesueesta mamman hellässä huomassa:

Vasemmalta poika 3., poika 2., poika 4. ja poika 1.